Mikä on egon kuolema
Jotta voisimme ymmärtää egon kuoleman, meidän on ensin kerättävä hieman taustatietoa egosta itsestään.
Mikä on Ego?
Tiedät luultavasti jossain määrin, mitä "ego" on. Meillä kaikilla on sellainen. Se on identiteettimme - itsetuntomme - joka kehittyy koko elämämme ajan. Lapsuutemme muovaamista kokemuksista, valitsemistamme poliittisista tai uskonnollisista vakaumuksista tai jopa siitä, millaisten ihmisten kanssa olemme tekemisissä. Ne muodostavat osan minäkäsityksemme perustasta, ja ne vaikuttavat jopa päivittäisiin päätöksiimme. Vaikka ego on monin tavoin tarpeellinen ja hyödyllinen, sillä se auttaa meitä päättämään, keitä olemme, mitä haluamme elämältämme ja mikä on paikkamme esimerkiksi yhteiskunnassa ja perheessämme, se voi myös aiheuttaa meille vaikeuksia.
Kun egomme ja sen odotukset ovat muodostuneet epävakaalle tai epäterveelle perustalle, kuten poissaoleville, emotionaalisesti saavuttamattomille tai jopa hyväksikäyttäville vanhemmille, tai kun varhaiset sosiaaliset kokemuksemme ovat olleet traumaattisia, identiteettimme tai egomme voi luoda epärealistisia odotuksia, jotka voivat olla itseään sabotoivia tai tuhoisia muita kohtaan. Se voi muuttua epäterveiksi käyttäytymismalleiksi, jotka hoitamattomina voivat vetää meitä ja muita alas koko elämämme ajan. Eri kulttuureissa ja perinteissä on kehitetty käytäntöjä, kuten syvämeditaatio ja kasvilääketieteelliset seremoniat, joilla saavutetaan muuttuneita tiloja ja pidetään tasapainossa minuuden ja egon eri osat.
Miten Ego voi kuolla?
Ego ei tietenkään todella "kuole" egon kuoleman aikana, sillä se on osa minäämme. Termi viittaa täydellisen kontrollin vapautumiseen, joka egolla on identiteettimme, arvomme ja paikkamme maailmassa suhteen. Kun pystymme havaitsemaan, että meissä on paljon muutakin kuin itsestämme huolehtiva Ego, voimme ammentaa arvoa ja merkitystä muista lähteistä ja elää syvemmin täytettyä elämää. Vaikka se ei ehkä "kuole" klassisessa mielessä, monet ovat kuvailleet kokemusta itsessään yhtä pelottavaksi kuin todellisen kuoleman kohtaamista. Ego taistelee kovasti säilyttääkseen itsensä, koska se yrittää suojella mieltäsi ja tehdä maailmasta jotain järkevää.
Irti päästäminen ja astuminen tuntemattomaan, usein hyvin todellisen kuoleman tunteen kanssa, on hyvin vaikea asia, minkä vuoksi turvallisuus ja valmistautuminen ovat ensiarvoisen tärkeitä kaikenlaisissa suuren annoksen psykedeelikokemuksissa, joiden tavoitteena on ego-kuolema tai ego-kuolema muilla keinoin, kuten meditaation avulla. Tämän kokemuksen läpikäymisen salliminen voi olla yksi eniten elämää muuttavista kokemuksista, joita ihminen voi saada. Sen jälkeen, kun on uskonut kuolevansa, nähnyt kaikki rikkomuksensa paljaana ja saanut mahdollisuuden palata ja olla mukana tekemässä maailmasta parempaa, uusi arvostuksen tunne on luonnollinen tila. Meille annetaan mahdollisuus nähdä itsemme ja elämämme objektiivisesti. Tämä voi auttaa meitä tunnistamaan muutokset, joita meidän on tehtävä saavuttaaksemme ymmärryksen, parantumisen ja onnellisuuden. Freud keksi termin "egon kuolema". Monille ihmisille egokuolema on todellinen käännekohta, ja jotkut kuvaavat sitä jopa pelastukseksi, joka auttoi heitä yhdistymään uudelleen itseensä ja laajempaan maailmaan.
Egon kuoleman 2 tyyppiä
Vaikka egon kuoleman kokemus voi olla hyvin erilainen henkilöittäin, voidaan tehdä selvä ero kahdenlaisen egon kuoleman välillä. Toinen on asteittaisempi egon kuoleman kokemus, joka kehittyy pidemmän ajan kuluessa ja johon sisältyy tyytymättömyyden oivaltaminen omaan elämään, halu muuttua ja oman persoonan osista irti päästäminen. Asteittainen (osittain) egon kuolema voi tapahtua esimerkiksi keski-iän kriisin aikana tai esimerkiksi meditaatiota säännöllisesti harjoitettaessa. Vaikka tämä voi olla intensiivinen ja kärsimystä aiheuttava kokemus, jota ei missään nimessä pidä aliarvioida, se ei useinkaan intensiteetiltään vedä vertoja toisentyyppiselle egon kuolemalle. Siihen, jonka voi kokea esimerkiksi suuremman annoksen psykedeelisen tripin tai tietynlaisen transsendentaalisen meditaation aikana. Erityisesti psykedeelisen tripin aikana tämä voi olla intensiivistä, sillä kun se on kerran alkanut, ei ole paluuta takaisin. Tämäntyyppinen egon kuolema on siitä erikoinen, että se tapahtuu yhdessä psykedeelisen tripin istunnossa ja että se merkitsee egon tai oman persoonan täydellistä hajoamista.
Egon kuoleman vaiheet
Egon kuolemalla sanotaan olevan erillisiä vaiheita - ei toisin kuin esim. surun vaiheet "fyysisen" kuoleman jälkeen. Tämä johtuu siitä, että - toistan vielä kerran - egon kuolema ei ole vitsi. Kyse on todellisen minänne löytämisestä; jonkun, joka saattaa olla piilossa väärien uskomusten ja ahdistuksen kerrosten alla. Se on muurien riisumista ja murskaamista - minkä jälkeen voitte rakentaa itsenne uudelleen. Vaiheiden ja myöhemmin merkkien tunteminen voi auttaa sinua ymmärtämään prosessia ja toivottamaan sen tervetulleeksi.
Vaihe 1: Kysymysten esittäminen
Ensimmäinen osa henkistä matkaa, joka johtaa egon kuolemaan, on kyseenalaistaminen. Kaiken kyseenalaistaminen. Kuka olet, mikä on tarkoituksesi ja arvosi maailmassa, miksi olemme täällä ja mitä jokainen noista asioista merkitsee henkilökohtaisesti sinulle, mitä ainutlaatuisimmalla tavalla. Kun meille annetut vastaukset eivät enää tyydytä meitä, aloitamme matkan syvemmän ymmärryksen etsimiseen.
Vaihe 2: Etsintä
Kun olet alkanut esittää kysymyksiä esimerkiksi itsestäsi, maailman luonteesta ja siitä, miten ne liittyvät toisiinsa, vastausten etsiminen on luonnollinen seuraava askel. Psykologialla, filosofialla, henkisyydellä ja tieteellä on kaikilla vastauksia tarjottavana, ja meidän tehtävämme on erottaa, mikä tuntuu meistä oikealta, ja pitää mieli avoimena uusille ajatuksille. Tässä vaiheessa etsitään muuttuneita mielentiloja ja jopa täydellisiä egon kuoleman kokemuksia joogan, hengitysharjoitusten, psykedeelisten yhdisteiden ja monien muiden harjoitusten ja meditaatiomuotojen avulla. On tärkeää, ettei ole holtiton vastausten etsimisessä tai että ei tule pakkomielle tämän matkan lopusta. On yhä selvempää, että todellinen merkitys ja arvo on itse matkassa eikä määränpäässä.
Egon kuoleman kokemus
Ensimmäisen käden kokemus egon kuolemasta on matkan pelottavin osa, kun korkean annoksen psykedeelikokemuksen tai meditaation kautta saavutetun muuntuneen tilan aikana tajuat, että egosi on liukenemassa ja että kaikki käsityksesi itsestäsi ja koko identiteettisi sulavat kuin lumi auringon alla. Tämä voi kirjaimellisesti tuntua kuolemalta, sillä egolle ei ole käsitystä itsestä oman identiteettinsä ulkopuolella. Tätä kokemusta ei pidä aliarvioida, sillä se voi olla todella kauhistuttavaa, kun kaikki, mitä pidätte läheisenä ja rakkaana, katoaa, mutta samalla on olennaista pystyä kokemaan minuus, joka ei ole riippuvainen egosta.
Tämän tien lopussa, tai kun Ego on täysin liuennut, kun ei ole enää mitään muuta identiteettiä koettavana, jäljelle jäävää kokemusta kuvataan usein kokemukseksi ykseydestä olemassaolon kudoksen kanssa, nirvanaksi tai täydellisen hiljaisuuden tunteeksi. Hetki, joka voi tuntua äärettömältä ja ikuiselta. Tämä tunne ykseydestä kaiken kanssa, ikuisuudesta ja autuudesta voi olla hyvin paljon sen mahdollisesti pelottavan prosessin arvoinen, joka johtaa siihen. Muistakaa kuitenkin, että se ei ole heikkohermoisille.
Vaikka hetki voi tuntua ikuiselta, paradoksaalisesti palaat normaaliin elämääsi, kun olet hetken aikaa ollut siinä tilassa. Pikku hiljaa palaat aistillesi ja alat taas muistaa persoonasi. Ja vaikka egottomassa tilassa olisit ehkä löytänyt kaikki maailmankaikkeuden salaisuudet, palatessasi takaisin unohdat kaiken. Se on kuin palaisit tiedon valtamerestä pienen muistitikun kanssa, jossa on ulkoa opittua tietoa. Kokemus on kuitenkin saattanut muuttaa sinut perinpohjaisesti, sillä usein sen vaikutus käsitykseen kuolemasta, ikuisuudesta tai jopa kuolemanjälkeisestä elämästä voi muuttua ikuisesti. Myös käsityksesi itsestäsi on saattanut muuttua täysin, ja saatat löytää aivan uuden, tulisen motivaation tehdä myönteisiä muutoksia elämääsi.
Vaihe 3: Pohdinta
Minkä tahansa syvän henkilökohtaisen kokemuksen, erityisesti psykedeelisen matkan tai egon kuoleman kokemuksen, jälkeen on ratkaisevan tärkeää antaa itsellesi aikaa ja tilaa käsitellä kokemustasi, miettiä, mitä se merkitsee sinulle ja mitkä uskomukset ja arvot ovat muuttuneet ja miten. Säännöllisen meditaatioharjoituksen tuominen osaksi jokapäiväistä elämää voi olla hyvin hyödyllistä, kun pysytään yhteydessä psykedeelisistä kokemuksista saatuihin oivalluksiin. Näiden arvojen integroiminen elämäämme on palapelin viimeinen pala.
Vaihe 4: Integrointi
Jotta saisimme todella kaiken hyödyn irti näistä kokemuksista, on välttämätöntä integroida tai "eheyttää" itsellemme saamiamme ideoita ja käsitteitä ja soveltaa niitä käyttäytymisessämme ja malleissamme. Matkojen ja kokemusten muistaminen ja niiden käytäntöjen jatkuva hyödyntäminen, jotka toivat mielenrauhan, auttaa ylläpitämään sitä.
Tarkista perusteellinen opas psykedeeliseen integraatioon.
Voiko egon kuolemaan valmistautua?
Asteittainen egon kuolema tulee usein sen jälkeen, kun olemme pitempään kieltäneet tai välttäneet valaisemasta oman elämämme ja persoonamme osa-alueita, ja sitten se alkaa valjeta meille, kun se esimerkiksi kriisitilanteen vuoksi tulee kiistattomaksi. Paras valmistautumiskeino tähän tai sen välttämiseksi kokonaan on etsiä aktiivisesti lisää tietoisuutta varjopuolestamme, niistä osista itsestämme, joista emme pidä itsessämme, joita kiellämme tai joiden olemassaolosta emme ehkä edes tiedä. Esimerkiksi (itse)rehellisyyden harjoittelu, kritiikin kutsuminen ja meditaatio ovat työkaluja kohti itsetuntemusta. Tämä pätee myös nopeaan egon kuolemaan matkan aikana. Tällaisen egokuolema-kokemuksen aikana on kuitenkin kaikkein tärkeintä, että on oikea asenne, että hyväksyy sen, mitä on tulossa, eikä vastusta. Kun onnistutte hyväksymään prosessin ja luottamaan siihen, kärsimystä tulee vähemmän. Ennen kuin astutte tällaiseen kokemukseen, ottakaa aikaa tunteaksenne, että olette valmis käymään sen läpi, oletteko valmis päästämään irti kaikesta, mitä luulitte olevanne? Jos näin on, kokemus voi olla hyvin palkitseva ja kunnioitusta herättävä.
"Joka katsoo ulos, näkee unta; joka katsoo sisään, herää."
- Carl Jung, "Ihminen ja hänen symbolinsa" (1964).
Egon kuoleman tutkiminen vie meidät syvälle matkalle tietoisuuden syvyyksiin ja haastaa käsityksemme itsestämme ja identiteetistämme. Kun navigoimme kyseenalaistamisen, etsimisen ja itse intensiivisen kokemuksen vaiheissa, huomaamme, että egon kuolema, oli se sitten asteittainen tai äkillinen, avaa oven syvälle muutokselle. Se on prosessi, joka vaatii rohkeutta, itsetuntemusta ja hyväksyntää, kun yksilöt kohtaavat egonsa hajoamisen ja syleilevät tuntematonta. Egon kuoleman jälkiseuraukset vaativat pohdiskelua ja integroitumista, jolloin saaduista oivalluksista voi tulla olennainen osa elämäämme. Saavutettiinpa se sitten psykedeelisten kokemusten, meditaation tai muiden transformatiivisten käytäntöjen kautta, egon kuolema tarjoaa mahdollisuuden syvälliseen itsetutkiskeluun ja joillekin mahdollisuuden löytää uudelleen yhteys ykseyden ja autuuden tunteeseen. Kun yhteiskunnalliset näkökulmat muuttuvat ja muinaisia käytäntöjä harkitaan uudelleen, matkasta kohti itsen ja egon roolin ymmärtämistä siinä tulee henkilökohtaisen kasvun ja kollektiivisen hyvinvoinnin kannalta ratkaiseva pyrkimys.